Vidgrenien sukukokous 2009 Vieremän Kyrönniemessä

Sukukokous 2009 Palomäki
Ponsse Ergo


Matts Gustav Widgrenin (1788-1866) jälkeläisten sukuyhdistyksen 50-vuotisjuhlakokous pidettiin 18-19.7.2009 Vieremän Kyrönniemessä. Paikalle oli saapunut suuri joukko Vidgrenejä ympäri Suomea ja kaukaisin suvun jäsen oli matkannut Vieremälle aina Kanadasta asti. Yhdistyksemme hallitus oli juhlan kunniaksi päättänyt laajentaa sukutapaamisen kaksipäiväiseksi. Juhla avattiin sukumme isännänviirin salkoonnoston myötä. Ensimmäisen kokouspäivän  ohjelman ydin oli ”sukutie”-kiertoajelu esi-isiemme ja nykyisten Vidgrenien asuinpaikoilla laajalti ympäri Vieremän kuntaa, jossa sukumme on vaikuttanut jo 200 vuoden ajan. Kierros lähti liikkeelle lyhyellä vierailulla Ponssen tehtaiden auditorioon, jossa kokousvieraat esittelivät itsensä. Juha Vidgren Vieremältä kävi läpi päivän ohjelman ja näytti vanhoja valokuvia sukumme historiasta. Juha antoi eteläisemmän Suomen sukulaisille jo legendaksi muodostuneen uuden sanan ”uupelo”, jolla hän varoitti Vieremän korpien hiekkateitä pitkin tapahtuvan pitkän bussimatkan rasittavuudesta. Sukutie-kierros suuntautui Vidgrenien sukuhaarojen mukaisesti Palomäelle ja Sallisenmäelle. Retkemme alkoi ”vilihakkaasti”, kuten Savon Sanomien toimittaja Vuokko Nissinen kuvaili lehtensä laajassa artikkelissaan sukutapaamisestamme sunnuntaina 19.7.2009.

Autiotalo Palomäki


Matts Gustav Widgren osti 1830-luvulla Kauppilanmäestä maapalstan, josta muodostettiin Palomäen tila. Palomäellä tilan ja suvun historiasta kertoi elävästi ja tunteikkaasti Kalevi Vidgren, joka asuu sukumme alueellisilla juurilla, vaikka on jättänyt maatalon pidon pojalleen Jukalle, joka jatkaa paikalla nykyaikaisen maitotilan isäntänä. Vanhasta historiasta ei tulipalojen ja  uudisrakentamisen myötä ole enää juuri muuta kuin muistot jäljellä. Palomäellä kävimme useammassa kohteessa, joista osaa ei enää asuttu aktiivisesti. Eräs Vidgrenien tiloista oli vuokrattu susitutkijoiden tukikohdaksi. Vieremällä on vilkas susikanta, joka aiheuttaa luonnollisesti vaihtelevia näkemyksiä paikallisissa metsästäjissä. Retkemme tärkeä kohde Palomäellä oli sukumme vuonna 1866 katovuosien aikaan kuolleiden muistoksi pystytetty kivinen muistomerkki. Kalevi Vidgren kertoi, että lähellä oli ollut aikaisemmin puinen muistomerkki, jonka ajanhammas oli turmellut ja kaksi vuotta sitten paikalle pystytettiin pysyvämpi kivinen muisto sukumme esi-isistä. Kalevi arveli laajassa puheessaan, että pelkkä nälänhätä ei varmaankaan ollut anoa syy monien menehtymiseen vuonna 1866. Sukumme kantaisä oli tuolloin kuollessaan jo 78-vuotias. Tuona vuonna menehtyivät Matts Gustavin lisäksi mm. hänen poikansa Palomäen isäntä Carl Henrik (Kalle Heikki) ja hänen vaimonsa Anna os. Niskanen.  

Pastori Vidgren Vidgrenien muistomerkillä Vieremällä
Palomäen lehmiä



Pastori Juhani Vidgren piti sukumme muistomerkin äärellä hartaustilaisuuden, jossa hän muisti sukumme kantaisiä ja jumalan yhteyttä maalliseen kohtaloomme.

Maitotalous on ollut ja on yhä  Vieremän kunnassa erittäin merkittävä elinkeino. Sitä se oli aikojen kuluessa lähes poikkeuksitta myös sukumme jäsenille. Retkemme aikana ilmeni, että tänään tehokas maidon tuotanto vaatii noin 70-lehmän nykyaikaista automatisoitua navettaa, jossa robotit suorittavat lypsytoiminnot. Siirtyessämme kohti matkamme toista sukuhistoriallista kohdetta, Sallisenmäkeä, ohitimme erään Vidgrenien suvun tilan uudenuutukaisine navettoineen Pyöreenjärven rannalla. Helsinkiläisen sukulaisen silmissä navetta muistutti tehdasrakennusta. Maataloustuotannon keskittäminen on nykyisin Vieremällä voimakkaassa kasvussa. Pienet tilat tulevat lähivuosina katoamaan. 

Näkymä Sallisenmäellä


Toisin oli vielä 1960-luvulla, jolloin monilla Vidgrenienkin tiloilla oli keskimäärin ”vain” kymmenen lehmää, joiden maitotuotolla ja talvisilla metsäsavottatuloilla elätettiin suuriakin perheitä. Sallisenmäellä sukumme toisen haaran juurilla Väinö Vidgren kertoi Matts Gustav Widgrenin toiselle pojalle Kusti Matille 1848 hankitusta 600 hehtaarin Sallisenmäen tilasta. Täältäkään ei enää löytynyt tulipalojen vuoksi historiallisia rakennuksia. Kusti Matilla oli kymmenen lasta ja heidän kauttaan Vidgrenit asuttivat laajan alueen nykyisen Vieremän kunnan aluetta mm. lähes koko Pyöreenjärven ympäristön.

Mäkelä
EV-tallit Voeremä 2009


Sallisenmäeltä suunnistimme kohti teollisuusneuvos Einari Vidgrenin Mäkelä-tilaa. Kävi ilmi, että tilalla vierailee pääasiassa Ponssen ja EV-ravitallien vieraina yli tuhat henkilöä vuodessa. Sukuseurueemme vei tuosta kiintiöstä vierailullaan kerralla kymmenyksen.Einari otti kaikki vieraat vastaan henkilökohtaisesti ja pitkän hiekkateitä kuljetun bussiretkeilyn jälkeen oli nautinnollista saada suussasulavat kakkukahvit. Monille meistä Etelä-Suomen sukulaisista oli käynti Einarin uusilla ravitalleilla mieleenpainuva elämys. Tuskin kukaan meistä oli päässyt aikaisemmin koskettamaan hevosen turpaa. Tällä kertaa siliteltävinä olivat yllättävän rauhalliset huippuravurit, jotka Juha Vidgren toi käsiemme ulottuville. Monen eläinystävän tunteet olivat korkealla Juhan kertoessaan tallien ja siellä olevien eri ikäisten hevosten tarinaa. Lopuksi kiersimme vielä hevosten harjoitusradan; tosin vain linja-autossa istuen.

Yli viisituntinen sukutie-kierroksemme päättyi takaisin Vieremän Kyrönniemeen. Olimmme saaneet nähdä ja kuulla sukumme historiasta ja tästä päivästä enemmän, kuin osasimme  edes unelmissamme odottaa. Illalla Kyrönniemessä oli ohjelmassa vielä vanhojen sukukuvien katselua, uudempaa virtuaalisukupuun esittelyä sekä makkaranpaistoa ja saunomista.Olimme väsyneitä, mutta kiitollisia yhdistyksemme hallitukselle järjestelyistä ja erityisesti Palomäen Kalevi Vidgrenille ja Sallisenmäen Väinö Vidgrenille sukuhaarojen historian kuvauksista. Lisäksi erityiskiitokset sukuyhdistyksemme nykyiselle puheenjohtajalle Juha Vidgrenille ja hänen Einari-isälleen.


Sukujuhlamme toinen päivä oli varattu viralliselle ohjelmalle. Aloitimme sen perinteisellä jumalanpalveluksella Vieremän kirkossa. Sukumme on asunut herännäisyyden ydinalueilla ja voimakas kristillinen henki on aina ollut läsnä Vidgrenien elämässä Vieremällä. Jumalanpalveluksen hitaan jäyhä tempo askeettisessa Vieremän kirkossa toi helsinkiläisellekin suvun jäsenelle mieleen nuoruuden 60-luvun kirkossakäyntiseremoniat isovanhempien seurassa.

Jumalanpalveluksen jälkeen seurasi sukuyhdistyksemme perinteisiin kuuluva seppeleenlasku sankarivainajille. Monet meidänkin sukumme miehistä löysivät maallisen vaelluksensa päätepisteen viime sodissa.

Vieremän hautausmaa kaatuneiden mustom


Kyrönniemessä nautitun lounaan jälkeen seurasi virallinen sukukokous. Sen avasi yli kymmenen vuotta yhdistyksemme puheenjohtajana toiminut Kari Vidgren Kiimingistä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Vierros Helsingistä ja sihteeriksi Sirpa Lahtinen Iisalmelta. Suvun poismenneiden jäsenten kunniaksi vietettiin hiljainen hetki. Seuraavaksi käytiin läpi yhdistystoiminnan rutiinit: talous, toimintakertomus ja toimintasuunnitelma. Uuteen hallitukseen valittiin entiset jäsenet (sukuyhdistyksen hallitus). Kari Vidgren luopui puheenjohtajuudesta ja hänelle lausuttiin kiitossanat kukkien kera. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juha Vidgren Vieremältä. Kari Vidgren kertoi juhlakokouksen kunniaksi sukuyhdistyksemme historiasta ja painotti erityisesti yhdistyksemme perustajan Kalle Widgrenin ja hänen poikansa Jyrkin ratkaisevan merkittävää panosta siihen, että nykyisin juhlimme sukuamme näin laajasti. Jukka Vidgren Helsingistä kertoi suvun kotisivujen kehityksestä ja sukutietokannan ylläpidosta ja muistutti, että yhä laajenevaan sukupuuhun ilmestyvät vain ne sukumme jäsenet, joista meillä on sukuyhdistyksessä tietoa. Seuraavan sukukokouksen ajankohdaksi sovittiin  heinäkuu 2012.

Kaksipäiväinen Matts Gustav Widgrenin jälkeläisten sukuyhdistyksen juhlakokous jätti mielemme lämpimäksi ja jäämme innolla odottamaan seuraavaa sukutapaamista.